Huulesta vuotaa verta, purin taas hampaita yhteen huomaamattani.
Hetki sitten teki mieli tanssia. Teki niin kovasti mieli tanssia ja huojua keittiössä ja kuunnella huojuttavaa musiikkia.
En tehnyt sitä, kukaan ei estänyt.
Huonoista päivistä punoutui huono viikko.
En ajatellut sitä koko iltana.
En ole enää varma, haluanko unohtaa.
Ei ole mitään muistettavaa.
Paitsi sen hymy.
Rikoin lupaukseni, se varasti taas paikan ajatuksissani.
Rikoin lupaukseni, se varasti taas paikan ajatuksissani.
Huulen haavaan sattuu, mutta se ei ole kipeä.
Kamala jano, kertoisin nyt pilvistä, jos näkisin yhdenkään.
En ollut tänään lakossa, en ollut koulussa olin vain väsynyt.
Jälleen.
Suupieli värähti.
Etsin itseni jäämiä lattialta.
Saanko jäädä tähän?
En tunne ikävää.
Kädet makaavat toimettomina kehon vieressä.
Pää nuokkuu painavana olkapäiden varassa.
Tahdon kirjoittaa, mutta en halua.
Huojuvatko puut, vai onko vika vain minussa?
Mieli tuntuu usvaiselta.
Tältäkö tuntuu unilääkkeen vaikutus?
Tahtoisin nähdä Kuun.
#ELLI
#ELLI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti