Älä iske puukkoa rintaasi, kurota sitä selästäsi.
Tunne katseeni, vuoda tunteistasi kuiviin.
Älä tee niin kuin minä teen, älä rakasta uudelleen, älä rakastu uudelleen.
Meitä ei kasvatettu kuuntelemaan lupauksia, älä ole rehellinen, silmistäsi paistaa valheet huomiseen asti.
Älä jätä varjoasi keittiön parvekkeelle, kahvisi jäähtyy, ulkona on kylmä.
Ethän sinä edes juo kahvia, pakotat itsesi vaikuttaaksesi hyväksyttävältä, luuseri.
Vereni on nuori, et saa sitä kiehumaan, et niin kuin ennen, vuoda tunteistasi kuiviin.
Elä itsellesi, en tarvitse sinua enää, katoa jo, vedä itse matto jalkojesi alta.
Aamun aurinko selättää täysikuun, silmieni viha vaihtuu ymmärrykseksi, en sääli sinua.
Kevään ensimmäinen voikukka värjää käteni keltaiseksi, laskin sen terälehtiä, niitä oli miljoonia.
#ELLI
Olen parempi ymmärtämään aikaa.
Pääni sisällä ei edes ole aikaa, aikani on sinun.
Vaikka kertoisit rakkaudestasi, ei sekään riittäisi pelastajaksi.
Odotetaan huomiseen, kuura tappaa epäilykset sinunkin pääsi sisältä.
Et ole yksin, en kaipaa nauruasi.
En tarvitse rakkauttasi, vaikka se lämmittäisikin, ei se ketään pelasta.
Pelasta edes itsesi, aurinko nousee. Hälvene pois, muuta vaikka Kalasatamaan.
Kauas pois, sinun ajatuksiisi on pitkä matka.
Lennä pois luotamme, muuta ajatuksiisi asumaan.
Elät sanattomasti, et sinä ketään pelasta, naarmutat surumielisiä hahmoja, vinyylilevysi lakkaavat soimasta.
Älä soimaa itseäsi, itserakkaus ei pelasta ketään.
Jätät varjosi eteiseen, meidän eteiseen. Paikkaan, johon et palaa enää koskaan.
Lumi syöpyy kengänkärjistäsi sisään, palelet, rakkauteni ei ole siellä lämmittämässä sinua, jätän hyvästit.
Et ole enää kuuro, sokeuduit omasta itsestäsi, punoit liian monta valkeaa lakanaa yhteen, hukuit niihin.
Hukuit omiin sanoituksiisi, jätä hyvästit.
Heitit television ikkunasta ulos, lasien särkyessä et ajatellut enää meitä.
Olit yksin, sietäisit hävetä.
Aikani ei ole koskaan ollut sinun, sietäisit hävetä.
#ELLI
Ulkona sammutettiin valot, maailma kuunteli eilistä herkeämättä.
Eilistä ja edellispäivää, historiaa.
Ulkona satoi lunta, ihmiset sulkivat verhonsa ja painautuivat kylmiä seiniään vasten.
Valkoinen toimistotuoli hajosi kappaleiksi meidän katsoessa vierestä, lamput paloivat loppuun ja valokuvat jäivät kehittämättömiksi.
Ei hätää, avaa uusi pullo kuohuviiniä, tänään kellään ei ole hätää.
Älä valehtele, älä paina itseäsi sellin seiniä vasten ja roiku kaltereissasi, älä valehtele.
Huomenna, ennen kesää.
Et ole ainoa, kaikki kaipaavat sitä.
Aurinko nousee, puolikas totuus hälvenee aamun valjetessa.
Sidotaan meidän kädet yhteen, meillä on aikaa vielä ennen kesää.
#ELLI
Jääkylmä tuuli sulatti ajatukset pahasta, jäädytti polvilumpiot tunnottomiksi ja iski helvetillisellä voimalla poikkisuuntaisesti kasvoille.
En tuntenut itseäni, en tuntenut pakkasesta kylmenneitä sormiani enkä vastaantulijoita. En edes välittänyt vastaantulijoista, hautasin kasvoni syvälle isältä lainatun takin huppuun.
Tuuli ei sulattanut kyyneleitä, se ei jäädyttänyt niitä, se kutsui ne mukaansa leikkimään. Pelaamaan, juoksemaan hippaa.
Kyyneleet eivät totelleet tuulta, olisi pitänyt tietää se aijemmin.
Kyyneleet sulattivat polvilumpiot, sormet ja hetkellisesti huppuun kadonneen identiteetin. Ne polttivat rohtuneita huuliani, eivätkä pyytäneet lupaa satuttaa.
"En pidä sinusta, rakastan sitä, etten pidä sinusta."
Se antaa voimia, se antaa voimia taistella helvetillisen kylmää poikkutuulta vastaan.
Se jäädyttää sormet, se jäädyttää mielen.
Verkkokalvoille ikuistunut hetki ei anna pahan vallata kaikkea, pian on kevät.
Maailma suunnittelee jo aivot verta vuotaen ensimmäisiä voikukkia.
#ELLI
"Tää on meidän vuosi."
Me ei anneta toistemme pitää lupauksista kiinni, mutta me luvattiin pysyä yhdessä, aina.
"Tää on meidän vuosi."
Viisi päivää, yli kolmesataa edessä, me ehditään vielä rakastua.
Tänään ei palattu kotin, tänään voitettiin.
Onnellisuuteen ei ole mahdollista menehtyä, ei tänä vuonna, meidän vuotena.
Ennen katuvalojen sammumista ulkona alkoi sataa lunta.
Se hautaa alleen elisie, ongans nyt sentään meidän päivä, meidän vuosi.
Se kestää uuden ikuisuuden.
Rakastan sinua, rakatan elämää, rakastan tätä hetkeä.
En pidä sinua kädestä.
Me pärjätään yksin, yhdessä.
"Tää on meidän vuosi."
Sydämeen sattuu.